Ajatuksia runoiksi

Paljon kävin myös läpi omia taakkojani, kun niin monien muidenkin kuin vain omia murheita tuli kannettua ja välillä tuntui että niiden alle läkähtyy.

Yksi syy uupumiseeni tuolloin muutama vuosi aiemmin oli juuri tämä, erityisherkkänä aistin aina muiden energioita, jopa tietämättäni, ja työpaikallani yleisesti silloin vallitseva pahan olon ilmapiiri hautasi viimein minut alleen.

Kunnes opin ymmärtämään energioita ja valjastamaan ne voimavaraksi. Tajusin, että erityisherkkyys ei ole taakka vaan se on osa minua ja suuri siunaus. Sen ansiosta pystyn tuntemaan niinkuin tunnen ja ammentamaan siitä voimaa myös taiteeseeni. Ja opin suojautumaan, siitä kiitos henkisen kehityksen kursseille.